maanantai 31. tammikuuta 2011

Kehityksen periferia?


Viime viikkoina on käyty kiivasta keskustelua Helsingin ja Vantaan yhdistymisen mahdollisista eduista ja haitoista. Vaikka keskusteluissa on tuotu esiin todella hyviä näkemyksiä yhdistymisen puolesta ja vastaan, on keskusteluissa ollut havaittavissa myös varsin erikoista argumentointia. Esimerkiksi: ”Emme voi yhdistyä Helsingin kanssa, koska helsinkiläiset ovat epäluotettavia” tai ”Onhan tämä nähty, kun Vantaa viimeksi luovutti alueita Helsingille (useita kymmeniä vuosia sitten), eihän niitä alueita kehitetty lainkaan” tai ”Vantaasta tulisi Helsingin Ghetto, jos yhdistyisimme” tai ”Yhdistyneessä kaupungissa Helsinki määräisi kaikesta ja Vantaa ei saisi päättää mistään”. Aivan käsittämätöntä argumentointia!

Jos Helsinki ja Vantaa yhdistyisivät, olisi yhdistyneen kaupungin organisaatiokulttuuri luotava uudelta pohjalta. Olisi mahdoton ajatus yhdistää kaksi kaupunkia siten, että käyttöön otettaisiin vain toisen kaupungin tapa toimia. Yhdistymisen koko ideana on LUODA UUTTA, tässä on yhdistymisen suurin mahdollisuus. Jos poliittista tahtoa riittäisi, aidosti uusia ja toimivia toimintatapoja voitaisiin saada aikaiseksi.

On aivan käsittämätön ajatus, että Vantaa yhtäkkiä muuttuisi kehityksen periferiaksi, jos kaupungit yhdistyisivät. Vantaahan on kehityksen keskipisteessä. Yhdistyneen kaupungin etu olisi kehittää koko kaupunkia tasapuolisesti. Yhdistyneessä kaupungissa ei olisi varaa jättää mitään alueita kehittämättä.  Vantaa on oikea kultakimpale – ei olekaan mikään ihme että Helsinki haluaa yhdistyä kanssamme. Yhdistyminen ei kuitenkaan olisi pelkästään Helsingin etu. Yhdistynyt kaupunki olisi logistisesti ylivoimainen toimija ja vetovoimainen paikka niin yrityksille kuin asukkaillekin. Yhdistyneessä kaupungissa maankäyttöä voitaisiin suunnitella nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Yhdistynyt kaupunki olisi ensimmäinen askel kohti laajempaa metropolialueen hallinnollista remonttia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti